Käsien ärsytyskosketusekseema – yleisin ammatti-ihotauti Suomessa

Ärsytyskosketusihottuma

Tavallisin työperäinen sairaus, johon törmään vastaanotolla on todennäköisesti käsien ärsytyskosketusihottuma, joka on myös yleisin ammatti-ihotauti Suomessa. Nyt Korona-aikana hyvän käsihygienian merkitys korostuu ja se on näkynyt valitettavasti myös ärsytysihottumien lisääntymisenä.

Ärsytysihottuma johtuu ihon sarveiskerroksen vaurioitumisesta. Vaurioita aiheutuu erilaisilla mekanismeilla – esimerkiksi pesuaineet ja liuottimet aiheuttavat ihon läpäisyesteen rasvojen häviämisen, ja emäksiset ja happamat aineet taas vahingoittavat sarveiskerroksen proteiineja.

Ärsytysihottumaa ei voida todeta millään ihotestillä tai laboratoriokokeella, vaan diagnoosi on kliininen. Se perustuu tyypilliseen taudinkuvaan: ihoon kohdistuu tunnettuja ärsyttäviä tekijöitä, ekseemaihottuma ilmaantuu siihen ihokohtaan, johon ärsyttävä tekijä kohdistuu, ja ihottuma paranee altistumisen loppumisen jälkeen. Kontaktiallergiat on yleensä syytä sulkea pois epikutaanitestillä.

Mitkä alat ja työtehtävät altistavat ihottuman puhkeamiselle?

Työperäisen ärsytysihottuman riskialoja ovat kaikki ihottumariskialat, kuten kampaamotyö, keittiötyö ja elintarvikkeiden valmistus, terveydenhuolto, metallintyöstö, maatalous ja eläintenhoito, siivoustyö sekä koneasennus ja –korjaus. Tavallisia syitä ihottuman puhkeamiselle ovat märkätyö, likainen työ, elintarvikkeiden käsittely, pesuaineet, liuottimet, öljyt, monet muovikemikaalit, betoni ja sementti, ihon hautuminen tiiviin suojakäsineen alla ja ihon poikkeava hankautuminen. Ärsyttäviä tekijöitä on yleensä useita yhtä aikaa, esimerkiksi märkätyö ja pesuaineet yhdessä.

Kemikaalien ihoa ärsyttävät ominaisuudet ilmoitetaan tuotteen käyttöturvatiedotteessa vaaralausekkeilla ‘voimakkaasti ihoa syövyttävää ja silmiä vaurioittavaa’/H314 tai ‘ärsyttää ihoa’/H315. Syövyttävät aineet aiheuttavat ihovaurion jo kerta-altistumisessa, jos ainetta joutuu iholle riittävän suuri määrä. Ihoa lievemmin vahingoittavat H315-vaaralausekkeen saaneet kemikaalit aiheuttavat ärsytysihottumaa tavallisesti vasta toistuvan altistumisen jälkeen. Kuitenkin monet muutkin teolliset kemikaalit voivat aiheuttaa ihoärsytystä, vaikka niissä ei olisikaan H315-luokittelua. Näitä ovat esimerkiksi orgaaniset liuottimet (asetoni, mineraaliöljy), joiden ihoärsyttävyys perustuu niiden rasvaa liuottavaan vaikutukseen toistuvassa altistumisessa.

Märkätyö on tavallisin työperäisen ärsytysihottuman syy, vaikka vettä ei luokitellakaan ihoa ärsyttäväksi kemikaaliksi. Märkätyössä käsien iho on jatkuvasti märkänä säännöllisesti ainakin 2 tuntia päivässä, käsien ihoa täytyy puhdistaa usein tai käyttäen voimakkaita aineita tai työntekijä joutuu käyttämään tiiviitä suojakäsineitä vähintään 2 tuntia päivässä. Märkätyöhön yhdistyy tavallisesti myös pesuaineiden käyttö, ja pesuaineet ovat poikkeuksetta ihoa ärsyttäviä.

Käsien likaantuminen työssä vaatii ainakin toistuvaa ihon puhdistamista, mikä on ihoa ärsyttävää, mutta lika ja pöly ärsyttävät ihoa usein myös kemiallisten ominaisuuksiensa kautta tai mekaanisesti.

Asiakkaiden koskettaminen työssä tavanomaista tervehtimistä useammin vaatii käsien puhdistamista tai desinfiointia ennen ja jälkeen kunkin asiakkaan. Esimerkiksi terveydenhuollossa käsien toistuvan pesun ja desinfektion tarve on erityisen suuri.

On helppoa määritellä työ, jossa ei ole ihottumaa aiheuttavia tai pahentavia ihoa ärsyttäviä altisteita: kuiva, puhdas, ei kemikaalien käsittelyä, ei suojakäsineiden käyttötarvetta, ei tarvetta tavanomaista runsaampaan käsienpesuun eikä asiakkaiden koskettelua kättelyä enempää. Käytännössä tämä merkitsee useimmiten toimistotyyppistä työympäristöä, niin sanottua ”siistiä sisätyötä”, jossa käsitellään vain paperia, toimistotarvikkeita, tietokonetta, puhelinta ja vastaavia laitteita ja keskustellaan mahdollisten asiakkaiden kanssa.

Yksilöiden herkkyys ihoa ärsyttäville tekijöille vaihtelee huomattavasti. Herkkäihoinen voi saada ärsytysihottumaa jo melko vähäisestä määrästä ärsyttäviä altisteita, esimerkiksi viisi työn vaatimaa ylimääräistä käsienpuhdistusta päivässä voi riittää aiheuttamaan käsien ärsytysihottuman. Myös aikaisempi käsi-ihottuma ja atooppinen iho lisäävät riskiä ärsytysekseeman puhkeamiselle.

Työterveyshuolto neuvoo ennaltaehkäisyssä

Työterveyshuollon tärkein tehtävä on ennaltaehkäistä ärsytysihottumien syntyä kiinnittämällä työnantajan ja työntekijöiden huomion tämän riskin olemassaoloon.

– Märkiä työvaiheita voidaan mahdollisesti vähentää työtapoja muuttamalla, ja niitä on hyvä kierrättää eri työntekijöillä, jotta altistuminen ei ole kovin pitkäkestoista.

– Asianmukaisten suojakäsineiden käyttö on tärkein yksittäinen keino ennaltaehkäistä työperäistä käsi-ihottumaa silloin, kun altistetta ei voi poistaa. Henkilökohtaisten suojaimien tulee olla tehtävään soveltuvat, suojata hyvin, olla oikean kokoiset ja puhtaat, ja niitä tulee vaihtaa riittävän usein.
Kertakäyttökäsineitä ei käytetä useampaan kertaan, vaan ne hävitetään. Jos tiiviin käsineen käyttö on pitkäaikaista, kannattaa käyttää puuvillaista aluskäsinettä, joka ehkäisee hautumista.

– Käsien puhdistustavat tulee miettiä tarkoin. Työpaikan käsienpuhdistusaineen on hyvä olla hajustamaton ja hajustamatonta käsi- tai perusvoidetta tulee olla saatavilla käsien ihon hoitoon. Desinfektiohuuhteet ovat saippuaa vähemmän ihoa ärsyttäviä, ja niitä suositellaan käsienpesun sijaan silloin, kun kädet eivät ole varsinaisesti likaiset, mutta puhdistukselle ja desinfektiolle on kuitenkin aihetta.

Työterveyslääkäri,
Satu Suorsa-Peltonen

Lähde: Altistelähtöinen työterveysseuranta –kirja (Työterveyslaitos, Duodecim)

Skip to content