Töissä kylmässä? Tiedosta terveysriskit ja vaikuta niihin asianmukaisella työnsuunnittelulla.

Kylmätyö

Poikkeavissa lämpöoloissa työskentelyyn liittyy omanlaistaan kuormittumista sekä terveysriskejä. Erityisesti kylmyydelle altistutaan mm. rakennus- ja elintarviketeollisuudessa, kylmävarastoissa ja lähettämöissä, konepajoissa, levyhalleissa ja korjaamoissa. Kaikkiaan Suomessa on arvioitu olevan runsaat 300 000 poikkeaville kylmäoloille altistuvaa työntekijää.

Kylmätyön raja-arvona pidetään alle +10 °C olevia lämpötiloja, mutta kuormittavia lämpöoloja koskevat sitovat ohjeet ja määräykset puuttuvat. Ilman lämpötilan lisäksi kosteus ja vetoisuus vaikuttavat työolosuhteiden kuormittavuuteen. Työn fyysinen raskaus, vaatetus, suojaimet ja työntekijän yksilölliset ominaisuudet vaikuttavat toimintakyvyn ja elimistön lämpötasapainon säilymiseen. Vaikka pystymme sopeutumaan suuriinkin lämpötilavaihteluihin työympäristössämme, on kylmyyden sietokykymme kuitenkin rajallinen.

Kylmätyö lisää tapaturmariskiä ja terveydellisiä haittoja

Liiallinen kylmäaltistus aiheuttaa epäviihtyvyyttä, lisää työn kuormittavuutta, laskee fyysistä ja henkistä suorituskykyä, huonontaa työn tuottavuutta sekä lisää tapaturmariskiä.

Kylmän haittavaikutukset alkavat näkyä aluksi kehon ääreisosien, kuten pään, käsien ja jalkojen jäätymisenä kevyessä työssä. Jo lieväkin altistuminen aiheuttaa kankeutta käden toimintaan ja lisää tapaturmien vaaraa etenkin tarkkuutta vaativassa työssä. Kohtalainen altistuminen heikentää jo selvästi lihasvoimaa ja vaikuttaa haitallisesti kognitiivisiin toimintoihin. Verenpaine kohoaa ja hengitystiet ärtyvät. Voimakas kylmäaltistuminen heikentää kaikkia toimintakyvyn osa-alueita. Sydän ja verenkiertoelimistö kuormittuvat jopa 20 % enemmän kuin vastaavassa työssä normaalissa lämpötilassa. Paleltumat tai kehon alilämpöisyys ovat erityisvaaroja. Vuosia jatkuneessa kylmätyössä näyttää erityisesti nivel- ja lihasvaivoja kehittyvän enemmän kuin vastaavassa työssä lämpimässä.

Vaikka kuormittavia lämpöoloja koskevat sitovat ohjeet ja määräykset puuttuvat, on työnantajan kuitenkin otettava huomioon poikkeuksellisiin lämpöoloihin liittyvät riskit ja erityinen sairastumisen vaara. Lämpöolot voivat vaihdella samassakin työpaikassa merkittävästi eri työpisteiden välillä. Esimerkiksi kaupan töissä työntekijät altistuvat sisävaatetuksessa lähellä ulko-ovia työskennellessään täysin ulkoilmaa vastaaville lämpöolosuhteille. Riskien arvios­sa ja korjaavien toimien suunnittelussa on usein tarpeen käyttää apuna työterveyshuollon ja työsuojelun asiantuntijoita.

Kylmän haittoja voidaan torjua hyvällä työn suunnittelulla ja teknisillä keinoilla

Terveystarkastusten tavoitteena on löytää kylmänsietoa heikentävät tai kylmissä olosuhteissa pahenevat sairaudet sekä yksilölliset riskitekijät ja pyrkiä torjumaan kylmyyden haittoja asianmukaisella työn suunnittelulla ja teknisillä keinoilla.

Työprosessien suunnittelussa voidaan esimerkiksi minimoida aika, joka kylmässä työskennellään valmistelemalla osa tehtävistä sisätiloissa sekä huolehtimalla työn tauotuksista. Muutamilla aloilla on sovittu ”pakkasrajasta” ulkotyössä. Usein sovelletaan myös ns. viimaindeksiä kuvaamaan pakkasen purevuutta ja muokataan sen pohjalta työaikaa kylmän haittojen torjumiseksi.

Kylmän tekninen torjunta kohdistuu laitteisiin ja ympäristöön. Kylmätyön vaatimukset tulee ottaa huomioon työkalujen, tarvikkeiden, koneiden ja laitteiden valinnassa, käytössä ja huollossa. Tärkeää on varmistaa myös, että käytössä on lämpimät taukotilat ja vaatteiden kuivausmahdollisuus.

Työntekijän tärkein suojautumiskeino on kerrospukeutuminen. Koska varsinainen lämmöneriste on vaatetuksen sisältämä ilma, vaatteiden tulee olla kuivia ja riittävän väljiä. Myös vaatetuksen sisällä käytettäviä lämmönlähteitä kannattaa suosia äärioloissa.

Mikäli terveystarkastuksissa todetaan tai epäillään kylmänsietokykyä heikentävää sairautta tai ominaisuutta, voi työntekijä useimmiten kuitenkin aloittaa työn tai jatkaa sitä. Haittojen torjuntaan ja hoidon seurantaan on tällöin kiinnitettävä erityistä huomiota. Sairauden on oltava hyvässä hoitotasapainossa myös kylmissä oloissa.

 

Lähteet:

Altistelähtöinen työterveysseuranta –kirja (Työterveyslaitos, Duodecim)

Kylmässä työskentely

Skip to content