Työterveyshuolto pyrkii vähentämään yötyöläisen terveysriskejä

Yötyötä tekevät tai sitä joskus kokeilleet tietävät, että yöaikaan työskentely tuo arkeen ja hyvinvointiin omat haasteensa. Yö-, ilta- ja viikonloppuvuorot tarkoittavat usein elämistä eri tahdissa perheen ja muiden sosiaalisten toimintojen kanssa. Yhteistä aikaa läheisten kanssa on vaikea suunnitella, kun omakin aika ja itsestä huolehtiminen on kortilla. Sosiaalisten aspektien lisäksi yötyö voi aiheuttaa myös terveyshaittoja, altistaa painonnousulle sekä kasvattaa kroonisten sairauksien, kuten esimerkiksi kakkostyypin diabeteksen, metabolisen oireyhtymän sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.

Ihminen tottuu moniin asioihin, mutta ennen yötyön aloittamista olisi kuitenkin tärkeää selvittää mahdolliset lääketieteelliset esteet yötyön tekemiselle sekä seurata terveydentilaa pitkin työuraa. Työterveydessä pyritään ennakoimaan henkilökohtaiset riskitekijät ja vaikuttamaan niihin alusta saakka. Vastaanotolla annetaan vuorotyöläiselle esimerkiksi terveysneuvontaa, jonka tarkoituksena on vähentää yötyöstä mahdollisesti aiheutuvia ongelmia.

Vuoro- tai yötyötä tekevä voi helpottaa haastavien työaikojen kuormaa monin tavoin. Terveelliset elämäntavat, kuten säännöllinen ja kevyt ruokailu sekä liikunta auttavat sopeutumaan uuteen vuorokausirytmiin. Elimistö noudattaa 24 tunnin rytmiä, päivällä aineenvaihdunta on aktiivista, yöllä myös ruoansulatus hidastuu. Samoin kuin päivätyössä, vuorotyössä pitäisi syödä 3–5 tunnin välein. Valvomista helpottavat pienet, vähärasvaiset ateriat, kuten kevyet keitot ja puurot, kylmät ruoat, kuten jogurtti, viili ja hedelmät.

Liikunta vähentää väsymystä yötyössä, mutta se ei saa olla liian kuormittavaa eikä sitä pitäisi harjoittaa liian lähellä nukkumaan menoa. Kahvin ja muiden piristeiden liiallinen käyttö johtaa helposti uupumiseen, ruoansulatuselimistön oireiden lisääntymiseen ja unettomuuteen.

Uuteen aikatauluun sopeutumista voi helpottaa aikatauluttamalla nukkumistaan vuorokiertonsa mukaisesti. Millaisia muutoksia omaan unirytmiin kannattaa tehdä, riipuu vuorokierron pituudesta ja säännöllisyydestä. Jos työ on esimerkiksi jatkuvaa yötyötä tai noudattaa hidasta työvuorokiertoa (4 tai useampia yövuoroja), niin päivällä kannattaa nukkua mahdollisimman myöhään ja ottaa lisäksi nokoset mahdollisimman lähellä yövuoron alkua.

Vuorotyöunihäiriötä esiintyy noin kolmasosalla vuorotyötä tekevistä työntekijöistä. Vuorotyöunihäiriöstä puhutaan silloin, kun unettomuutta tai poikkeavaa väsymystä esiintyy poikkeavien työvuorojen yhteydessä, mutta ei loma-aikana ja kun oireet ovat kestäneet vähintään 3 kk. Kansainvälinen unihäiriöluokitus edellyttää lisäksi unen kokonaispituuden lyhenemistä.

Myös työpaikalla voidaan vaikuttaa myönteisesti yrityksessä käytössä oleviin vuorojärjestelmiin. Yövuorojen määrä, säännöllisyys sekä nopea, myötäpäivään etenevä kiertosuunta ovat avainasemassa vuorotyön onnistuneessa suunnittelussa. Työympäristön ja työtehtävien virikkeet ovat tärkeitä: yksitoikkoiset ja jatkuvaa tarkkaavaisuutta vaativat tehtävät väsyttävät, joten työtehtävien vaihtelu työvuoron aikana on suotavaa, jos siihen on mahdollisuus. Myös oheistoiminta, kuten radion kuuntelu, työkaverin kanssa keskustelu, kevyt liikunta ulkoilmassa ja kirkasvalolampun valossa oleskelu voi torjua väsymystä.

Vapaita tulisi sijoittaa ainakin ajoittain viikonloppuihin ja noudattaa mahdollisimman yhtenäisiä vapaajaksoja. Yksilöllisillä vaikutusmahdollisuuksilla vuorojen ajoittumisessa ja suunnittelussa on suuri merkitys työhyvinvoinnin ja -tyytyväisyyden kannalta. Tällöin työntekijälle avautuvat paremmat mahdollisuudet myös henkilökohtaisten menojen suunnittelulle ja sosiaalisten suhteiden hoivaamiselle.

Apua yötyöläisen arjen suunnitteluun, uni- ja valverytmin optimoimiseen ja hyvinvoinnin tukemiseen saat lisää omalta työterveyshoitajaltasi.